Tänään oon syöny kaks leipää, varmaan noin kolmen aikoihin molemmat. Mä tiedän ettei tää voi jatkua näin. Mut mun on tosi hankalaa päästä tästä elämäntavasta enää eroon. Mä palelen ihan jatkuvasti. Onneks mulle ei oo sentään tullu vielä sitä ällöttävää karvotusta.. Kai sekin alkaa jossain vaiheessa tulla, mutta eiköhän sen tuleminen tai tulemattomuus oo ihan yksilöllistä.
Mä en oikeesti halua tätä. Mut mä en pysty pääsemään tästä irti. En ainakaan ennen ku pääsen tavoite painooni johon on onneks enää muutama kilo. Mun tavoite paino ei ole mitenkään sairaalloinen, mut mulla on sellanen ruumiin rakenne, että jo alle 20 painoindeksi on mulle alipaino. Ja muistaakseni alipainon ja normaalipainon raja menee siinä 18,5. Sanokaa, jos teillä on parempaa tietoa tästä.
Niin, oon mä onnellinen kaikesta huolimatta. Aleksi antaa mulle ihan hirmusesti uutta voimaa syömiseen, se osaa pakottaa mut siihen. Vaikkei sekään tunnu kivalta että se myös osittain kiristää mua. Oltiin Aleksin kanssa meillä koko viikonloppu ja oli tosi ihanaa :-) Mä rakastan sitä enemmän ku mitään muuta mun elämässä. Enkä usko et pärjäisin ilman sitä.
Mutta joo, tää päivä menny tosiaan kahella leivällä, eilen söin yhen aterian ja sen lisäks banaanin illalla. Oon liikkunu aivan liikaa suhteessa tähän ruokavalioon. Mä en pääse anoreksiasta enää irti.
18,5 on pidetty yleensä normaalipainon rajana, mutta käydessäni lääkärissä ohimennen mainittiin, että 20 on se raja. Niin kuin sanoitkin, riippuu varmasti ruumiinrakenteesta ym.
VastaaPoista